babyblacks

26.08.2017 - 18:41 / katjalust.


ah Kukinnot -zine painossa, joten viimein aikaa päästä testaamaan uutta piirtonäyttöä!

tein Rikkinäisen mielen kuvat -antologiaan sarjakuvan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. tämä ei ole se, vaan tämä on mun ensimmäinen versio (Babyblacks), joka ei päässyt antologiaan. antologiaan kaivattiin informatiivisempaa kerrontaa ja tämän luonnos jäi laatikon pohjalle odottamaan, että mulla olisi aikaa tehdä se valmiiksi.

tämä kertoo myös synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta ehkä vähän abstraktimmin ja raaemmin. piirsin ekan luonnoksen tästä, kun mun toinen lapsi oli vauva ja mulla oli mun toinen synnytyksen jälkeinen masennus.

muuten ihan off topic mainos. Rikkinäise mielen kuvat -antologia julkaistaan ensi perjantaina 1.9! siellä on paljon kiinnostavia juttuja, joten kannattaa tsekata ^_^

http://www.rikkiproject.com/Rikkinaisen-mielen-kuvat

(mun piirtonäyttö on ihana <3 )

v1p

v2p

v3p

v4p

v5p

Kategoria: Yleinen.
Tagit: ,



2 vastausta - “babyblacks”

  1. Harri Kirjoittaa:

    Tämä on kova. Ei tietenkään kannata tappaa sitä lasta sisällä, vaan jos voisi antaa sille tilaa elää, tavalla tai toisella… Tietyssä mielessä ”ajoissa”, ettei tulisi tappaneeksi sitä huomaamattaan… Ja riistäneeksi samalla nykyiseltä itseltään omaa tulevaisuuttaan… Näin sarjistasi tulkitsin

    Hmm. Onko meidän aina pakko olla aikuisia… Jospa voisimme piirtää jossain muodossa ”lapsemme” lapsellisimmillaan olemassaolevaksi… Tai olemassaoleviksi… Tavallaan ”dokumentoida”, tai ”todistaa”, tai tehdä todeksi, toteuttaa, piirtää hahmona – tai tarvittaessa useampina hahmoina – auki, tai ikään kuin vapaaksi…

    Tai sitten kysymys on paljon todellisimmista asioista ja kokemuksista kuin mitä höpöttelin tässä… Mutta kirjoitanpahan mitä kirjoitan. Riippumatta siitä mitä meinannenkaan, kunnioitan työtäsi ja nautin teoksistasi.

    -Harri

  2. Harri Kirjoittaa:

    Ja sitten luin vasta tuon esittelytekstin kun olin jo lähettänyt kommentin sarjiksesta. No tietenkin kyse oli jostain hyvin todellisesta. Olen ääliö. Hmph. Itse sen kyllä tiedän. Hyvä että muutkin tietävät, kun kerran väen vängällä haluan pyöriä suupalttina täällä.

    Kiitos teoksista, ovat hienoja ja ruokkivat mieltä.

    -Harri

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus